maanantai 8. marraskuuta 2010

Mauno Juola – MM-mitalisti













Kuvan saat isommaksi klikkaamalla hiirellä kuvan päällä.

Kalajoen Junkkareiden Mauno Juola toi talvella 1993 seuralleen ensimmäisen virallisen hiihdon MM-mitalin sitten Jussi Kurikkalan päivien. Juola kuului siihen Suomen 20-vuotiaiden poikien viestijoukkueeseen, joka ylti pronssille ikäluokkansa maailmanmestaruuskilpailuissa Tsekinmaan Harrachovissa.
Mauno Juola oli MM-kisoissa Suomen tasaisin ja varmin poikahiihtäjä saavuttaen henkilökohtaisesti 10. ja 11. sija. SM-laduilla hän haki 20-vuotiaiden kultaa ja hopeaa sekä viestipronssia edellistalven viestivoiton ja henkilökohtaisen pronssimitalin jatkoksi.

Viestin MM-mitalillaan Mauno Juola nousi niiden läänin kunniamitalilla palkittavien arvokisamenestyjien ryhmään, johon Kalajoelta ovat yltäneet aitajuoksija Antti Haapakoski, jääsurffaajat Juha Junnikkala ja Rainer Bäckman sekä pulkkahiihtäjä Kari Joki-Erkkilä.

Mauno Juolan suvussa hiihtoperinteet ovat vahvat ja vuosikymmenten muovaamat: Maunon isä Veikko Juola oli 1960-luvun lopulla piirin parhaimmistoa ja tämän veli Ossi on Kanadan siirtolaisena voittanut 1980-luvulla uudelle kotimaalleen veteraanien maailmanmestaruuksia; Mauno isoisä Viljo Juola kilpaili 1930-luvulla ollen ilmeisesti ainoa kalajokinen hiihtäjä, joka on voittanut Jussi Kurikkalankin.

Mauno Juolaa valmensi himankalainen Heikki Torvi, joka edusti Suomea Lahden MM-kisoissa 1978 ja oli seuraavinakin vuosina hyvää kansallista tasoa. Hän ylti juniorina juuri ja juuri 20 parhaan joukkoon EM-ladulla.
- Kun Mauno lähti Harrachoviin, sovittiin että hän hiihtää ainakin paremmin kuin minä EM-kisoissa. Sen hän tekikin, vielä kaikilla matkoillaan.

Nuorten MM-kisoissa tiukassa ja tasaisessa perinteisen kympin kilpailussa Juola jäi vain 16 sekunnin päähän pronssimitalista Ruotsin ottaessa kolmoisvoiton. Paras suomalainen oli kymmenenneksi sijoittunut Mika Lindroos, joka pudotti Juolan niukasti seuraavalle sijalle.
Viestissä Kalajoen Junkkarille tuli vapaan tyylin kolmas osuus, jolle hän pääsi viidentenä. Ruotsi ja Norja olivat kärjessä lähes kahden minuutin päässä. Kun tultiin vaihtoon, Mauno Juola oli nostanut Suomen kolmanneksi aivan Ruotsin tuntumaan. Mitali ei kuitenkaan kirkastunut, sillä pikamatkan ruotsalaisvoittaja ja sinikeltaisten tulevaisuuden supertoivona pidetty Mathias Fredriksson kasvatti eroa Jani Talkkariin puolella minuutilla. Norja oli karannut jo maailmanmestaruuteen, jonka se voitti yli kahden minuutin erolla.

MM-Harrachovin päätösmatkalla, vapaan hiihtotavan 30 kilometrillä Juola oli selvästi paras suomalainen sijoittuen kymmenenneksi. Kuudes sija jäi vain puolen minuutin päähän, mutta mitaliin oli eroa jo lähes kaksi minuuttia.
- Vapaa kymppi ja perinteinen pitkä matka olisi ehkä ollut minulle edullisempi yhdistelmä, mutta hyvä näinkin. Olen joka tapauksessa MM-kisoihin tyytyväinen, sillä viestissä ja pikamatkalla tuli selväksi, ettei ikäluokkani maailman kärki ole tavoittamattoman kaukana. Se tietysti lisää itseluottamusta ja halua yrittää tosissaan myös miesten sarjaan siirryttäessä.

Kalajoen Junkkarit puolusti talvella 1993 edelliskauden Suomen mestaruuttaan 20-vuotiaiden 3 x 10 kilometrin viestissä. Mauno Juolan ohella Keravalla hiihtivät Janne Ojala ja Veli-Matti Junnikkala. Kaksi ensin mainittua oli kuulunut myös edellistalven kultakolmikkoon; kolmantena oli silloin Veli-Matti Junnikkalan veli Kalle, joka 1993 ei enää päässyt nuorten sarjaan.

Keravalla henkilökohtaisessa kilpailussa epäonnistunut Mauno Juola oli viestissä taas kärkivauhdissa ja kuului muista irronneeseen avausosuuden kärkikolmikkoon. Veli-Matti Junnikkala repäisi toisella osuudella jo 40 sekunnin eron seuraaviin, mutta loppukilometreillä Ounasvaaran vahva Jari Puolakka kuroi eron melkein kiinni, eikä Janne Ojala pystynyt ankkurina pitämään kantaansa ajaneita takanaan, vaan joutui tyytymään pronssimitalin varmisteluun.

Miesten SM-viestissä Pellossa Junkkareita edustivat Mauno Juolan ohella Simo Törnvall, Kalle Junnikkala ja Jukka-Pekka Ojala. Joukkue oli koko viestin ajan 10.sijan paikkeilla, parhaimmillaan pitkään jopa kahdeksantena. Loppusijoitukseksi kirjattiin erinomainen 11, josta mitalitkaan eivät jääneet runsasta paria minuuttia kauemmaksi.

Katso:
Junkkareilla SM-mitalimenestystä
http://urheilunhistoria.blogspot.com/2008/12/kalajoen-junkkareilla-sm.html

Kalajoki mukana maakuntaviestissä
http://urheilunhistoria.blogspot.com/2008/12/kalajoki-mukana-maakuntaviestiss.html

Lähdeaineisto:
Lauri Järvinen: Keski-Pohjanmaan urheiluväen Joulu 1993
Lauri Järvinen: 100 vuotta Kalajokista urheilua