torstai 20. helmikuuta 2014

Paavo Nurmi – vuosisadan urheilija



Nurmi ja Ritola Pariisin olympialaisten 5000 metrin juoksussa

Pariisin ohjelmaan kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF teki Nurmen kannalta ikävänä ohjelmamuutoksen: 1500 ma ja 5000 metriä juostiin samana päivänä ja saman tunnin aikana. Nurmi kuitenkin halusi molempien matkojen kultamitalin. Harjoitus koveni tavattomasti, mutta ei ilman harmeja. Kova tahto ja päättäväisyys voittivat ne.

Olympiakarsinnoissa toukokuun lopulla 1924 Helsingin Eläintarhassa Nurmi ei ollut vielä likikään parhaimmillaan, mutta voitti kuitenkin 1500 metrin ja 3000 m:n juoksut. Yleisön suursuosikki oli Yhdysvalloista jo talvella kotimaahan harjoittelemaan tullut Ville Ritola, joka voitti 10 000 metrin juoksun ja riisti samalla ajallaan 30.34,4 Nurmelta ME:n. Nurmi ei hätkähtänyt vaan kovensi harjoitusta.

Kesäkuun 10. päivänä 1924 Nurmi yllätti koko maailman ja kenties itsensäkin Eläintarhan kentällä. Hän halusi kokeilla Pariisin ohjelmaa, ja teki sen niin hyvin, että tuolksena oli ME sekä 1500 m:llä ( 3.52,6) että ( 14.28,2). Tälle miehelle näytti kaikki olevan mahdollista.

Pariisin olympiakisojen 1500 m:n finaali juostiin heinäkuun 10.päivänä. Parinsadan metrin alkurytäkän jälkeen Nurmi pääsi kärkeen, eikä sen jälkeen enää paikastaan luopunut. Viimeisen kierroksen alussa hän heitti nurmikolle Tahko Pihkalalta lainaamansa teräskuorisen sekuntikellon. Muut tulivat kaukana takana, niin kaukana, että Nurmella oli varaa löysätä lopussa, vaikka ME:kin olisi ollut ulottuvilla.

Vajaa tunti myöhemmin Nurmi oli jälleen lähtöviivalla. Nyt vastus tulisi olemaan kovempi: Ritola ja Wide. Wide aloitti kovimmin, mutta hyytyi vauhtiinsa puoleenmatkaan tultaessa. Tämän jälkeen kärjessä vuorottelivat Nurmi ja Ritola, enimmäkseen Ritola. Nurmi lisäsi kierroksia viimeisen kilometrin alkaessa, ja Ritolan oli jäätävä hetkeksi. Sisukkaasti hän kuitenkin pusersi etumatkan umpeen ja hengitti kohta taas Nurmen olkapään takana. Loppusuoralla Ritola yritti vielä ohi, mutta Nurmella oli varaa vastata: hän oli paras. Tulos oli uusi olympiaennätys.

Jo näiden juoksujen jälkeen Nurmesta alettiin puhua yli-ihmisenä, mutta suurin oli vielä kokematta: murtomaajuoksu 12. heinäkuuta, 10650 metriä Seinejojen rantaniittyjä, poolkuja, peltoja, heinikkoa, muureja, lämpötila 36 astetta Celsiusta varjossa. Matkaan lähti 39 kilpailijaa, matkalle pyörtyi 24 ja perilla pääsi vain 15. Wide aloitti jälleen uhkarohkean kovaa, mutta maksoi sen uupumalla kesken. Vain Nurmeen sää ei tuntunut tekevän minkäänlaista vaikutusta. Hän johti kilpailua järkkymättömästi 4,5 km:n kohdalta maaliin. Ville Ritola tuli seuraavana, silmät sumeina lyijynraskain jaloin, 500 metrin jääneenä. Joukkuekilpailun voiton pelasti Suomelle Heikki Liimatainen, joka ei stadionille tullessaan tiennyt tästä maailmasta mitään, mutta löysi kuitenkin perille 12:tena miehenä.

Seuraavana päivän Nurmi ja Ritola olivat jälleen radalla, Vuorossa oli 3000 m:n joukkuejuoksi. Verekset juoksijat, etenkin Yhdysvaltain Joie Ray, luulivat Nurmen ja Ritolan kypsyneen edellispäiviien rasituksissa, mutta toisin kävi: Nurmi oli toinen ja joukkuevoiton varmistanut Elias Katz viides.

Nurmen saavutuksen Pariisissa olivat loistavat, mutta itse hän olisi halunnut vielä enemmän. Nurmen harmiksi Suomen joukkueen johto kielis häntä osallistumasta kisojen ensimmäisenä päivänä juostulle 10000 m:lle. Sen voitti Ville Ritola.

Kun kotiinpaluun ja sen juhlat olivat ohi, Paavo Nurmi näytti vielä kahdesti, mistä aineksista hänet on tehty: Kuopion Väinölänniemessä 31.8.1924 yhdessä juoksussa viisi ME:tä, 4 mailia, 5 mailia, 6 mailia, puoli tuntia ja 10 000 metriä, Viipurissa 1.10.1924 yhdessä juoksussa kaksi ME:tä, uudelleen 4 mailia ja 5 mailia.

Lähdeaineisto Kilpakenttien sankarit 1 ISBN 951-31-8904-5

Paavo Nurmi

Paavo Nurmi

Paavo Nurmi

Paavo Nurmi

Helsingin Olympialaisten avajaiset

Amsterdam 1928 osa 1

Amsterdam 1928 osa 2




Ei kommentteja: