maanantai 10. helmikuuta 2014

Ville Ritola – melkein Nurmen veroinen



Ville Ritola oli kutsuttu Amerikasta varta vasten puolustamaan Suomen värejä Pariisissa. Hänelle oli taattava muutakin kuin vain kalpeita hopeamitaleja. Mutta ennen kisoja ei osattu laskea, että Paavo Nurmi voisi juosta kaikkai matkat 800 metristä 10 000 metriin ja korjata kuusi henkilökohtaista ja lisäksi kaksi joukkuemitalia. Nurmi itse oli huomannut, että 800 metrillä hän ei olisi voittanut, vaan olisi saanut tyytyä hopeamitaliin, pahimassa tapauksessa pronssiin. Paavo Nurmi lienee tämän kysymyksen kohdalla paras asiantuntija.

Paavo Nurmelle sanottiin jo hyvissä ajoin ennen kisoihin matkustamista, että hän ei saa juosta 10 000 metriä. Kympin kulta varataan Ritolalle. Luultavasti pian tämän jälkeen Nurmi teki oman valintansa ja päätyi vakaumukseen: - En valitse 1500 metriä tai 5000 metriä, valitsen molemmat, vaikka ne juostaan samana päivänä ja saman tunnin kuluessa. Paavo Nurmi olisi kaikesta huolimatta voinut valita 10 000 metriä. Hänellä oli poikkeuksellista sananvaltaa. Mutta hän saattoi luopua kympin kultamitalista Viile Ritolan hyväksi, olletikin koska hänen kaikesta huolimatta oli varmistettava 1500 ja 500 metrin voitot.

Pariisin kymppi oli Ville Ritolan huippujuoksu. Siinä oli hohtoa. Tämä kilpailu suoritettiin kisojen ensimmäisenä päivänä. Ensimmäisen kerran juostiin olympialainen kymppi suoraan loppukilpailuna. Ranskalaiset eivät tunteneet Ville Ritolaa eivätkä muita suomalaisia, nimet Eero Berg ja Väinö Sipilä eivät sanoneet heille mitään. He eivät tunteneet myöskään Edvin Wideä. Wide lähti liikkeelle voitto mielessään. Hän kuvitteli olevansa tämän kilpailun Nurmi ja näännyttävänsä kanssakilpailijansa kovalla vauhdilla. Wide teki kovan johtajan työtä ja taival taittui ”puolentunnin taulukon mukaisesti”. Kun Ritola vähän ennen 5000 metrin täyttymistä otti oman paikkansa, todettiin puolimatkan väliajaksi tasan 15 minuuttia. Ritola johtaa joustavin askeli, Wide jäljessä kuin varjo. Ritola tekee koenykäyksen tunnustellen ruotsalaisen mielialaa. Tämä kokeilu kesti puolisen kierrosta. Sen jälkeen Ritola nykäisi tosissaan ja totesi, että peli on selvä. Wide katkesi, hän jäi. 8000 metrin kohdalla ruotsalainen oli jo 10 sekuntia jäljessä.

Ville Ritola oli juoksun tiimellyksessä unohtanut seurata kierroksenäyttöä ja seonnut omissa laskuissaan. Kun hän aloitti viimeisen kierroksen, hän luuli vielä olevan jäljellä kaksi kierrosta, Kellonsoitto hukkui yleisön pauhinaan. Matkan jo päätyttyä hän syöksyi vimmattuun kiriin ja vasta takasuoran alkaessa hämmästyksissään hellitii, kun joku toimitsija kävi kiinni hänen käsipuoleensa. Villen viimeinen kierros ei kansaa oikein julistanut. Se olisi tahtonut nähdä vimmattua ponnistelua lopussa.

Ville Ritolan aika oli 30.23,2. Kukaan maailmassa ei ollut aikaisemmin taittanut 10 000 metrin taivalta niin nopeasti. Hän paransi toisen kerran saman kesän kuluessa kympin ennätystä. ”Perhana, olisin minä 5-6 sekuntia nopeammin juossut, jos en kierroslaskussa olisi sekaantunut:” Ville pahoitteli näyttäen kokonaan unohtavan, että hänestä oli tullut olympiavoittaja. Edwin Wide saavutti maaliviivan lyötynä miehenä 32 sekuntia myöhemmin kuin voittaja. Eero Berg ja Väinö Sipilä kuorivat tähteet - Berg saavutti pronssimitalin ja Sipiläkin kolme pistettä.

Ville Ritolan toinen uroteko Pariisissa oli 3000 metrin estejuoksun kultamitalin voittaminen. Laji oli ensimmäistä kertaa olympiakisojen ohjelmassa. Bille teki siitä historiaa suorittamalla suomalaisen pelinavauksen, jota paitsi Elias Katz rynni epäilyttävän kompuroinnin jälkeen maaliviivalle toisen ja toi Suomeen hopeaa. Eikä kolmaskaan suomalainen Karl Ebb kovin huonosti menestynyt, viides sijä ja pari pistettä.

Ville Ritola

Ville Ritola

Olymiavoittaja Ville Ritola

Yle Arkisto Ville Ritola

Ville Ritolan haastattelu

Ville Ritola haastattelu 1954
http://www.youtube.com/watch?v=tV9knHE6Jjs

Ville Ritola



Lähdeaineisto Reino Rinne Suomen urheilun tähtiherkiä

Ei kommentteja: