torstai 15. toukokuuta 2014

Olavi Elo ja Einari Oksa – pystyasennon ME-taiturit

Einari Oksa

Olavi Elo

Suomi ammuttiin maailmankartalle 1930-luvulla. Einari Oksa ja Olavi Elo tehtailivat maailmanmestaruuksia ja – ennätyksiä kotikisoissa ja merten takana. Vuosi 1930 oli suomalaisen ampumaurheilun läåimurtovuosi. Jo edellisvuonna oli saatu menestyksen esimakua, kun Suomen joukkue voitti MM-kultaa pienoiskiväärin makuuasetokisassa. Tässä kultajoukkueessa oli mukana jo lähes 40-vuotias Einari Oksa, joka seuraavana vuonna pani todella tuulemaan.

Vuoden 1930 MM-ammunnat käytiin Antwerpenissa. Siellä Einari Oksa oli Suomen menestyksellisin ampuja. Hän voitti arvostetun vapaakiväärin 3x40 laukauksen kisan mainiolla tuloksella 1111. Se jäi ME:stä vain kolme pistettä. Lisäksi Oksa voitti vapaakiväärin pystykisan uudella maailmanennätystuloksella 359. Tämä oli ensimmäinen suomalaisampujan tekemä maailmanennätys.
Einari Oksa palkittiin vuonna 1930 Suomen Urheiluliiton kultamitalilla, joka annettiin tunnustuksena lehden valitsemalle vuoden parhaalle suomalaisurheilijalle. Oksan lisäksi Antwerpenin MM-kisoissa henkilökohtaiseen maailmanmestaruuteen ylsivät Kullervo Leskinen ja Sven Oskar Lindgren. Tie Suomen tulevalle hienolle mapumamenestykselle oli avattu.

Ampumaurheilumme ”grand old man” Einari Oksa osallistui MM-ammuntoihin vielä 45-vuotiaana 1937. Silloin hän otti 11:.nnen maailmanmestaruutensa vapaakiväärin makuukisassa. Suurisoissa varmana kilpailijana tunnettu Einari Oksa oli 1030-luvun MM-mittelöissä erinomaisena tukena nuoremmille heidän ottaessaan ensi askeleitaan tässä hermoja kysyvässä rauhallisten miesten lajissa. Suomen ennätystuloksia Einari Oksa paransi kuudesti. Suomen mestaruuksia hän voitti kahdeksan.

Ammunnan vuoden 1937 Helsingin MM-kisojen hahmoksi nousi isäntämään vasta 24-vuotias Olavi Elo. Tämä uusi ampumatähtemme, porilainen liikemies tähtästi kisoista kaksi maailmanmestaruutta maailmanennätystuloksilla.
Vapaakiväärinpystykisassa hän paransi ME-lukemia kahdella pisteellä voitettuaan kisan tuloksella 362. Sotilaskiväärin 3x20 laukauksen kisassa ME-lukemat korjaantuivat neljällä pisteellä, kun Olavi Elo paukutteli 530. Lisäksi Elo saavutti Helsingin kisoissa kaksi hopeaa, yhden pronssin ja yhden neljännen sijan.

Sotien aikana Olavi Elo oli vähällä lopettaa kilpailemisen,mutta veri veti takaisin. Vuoden 1947 Tukholman MM-kisoissa pystyasennon taituri Olavi Elo otti tämän asennon MM-kamppailussa kaksi mitalia: hopeaa vapaakiväärillä ja pronssia sotilaskiväärillä.
Lontoon olympiakisoissa vapaakiväärimitalleista ammuttiin vain yhteistuloksessa. Siinä Olavi Elo sijoittui kuudenneksi.

Uransa huipentuman Olavi Elo koki vuonna 1949 Argentiinassa Buenos Airesin MM-kisoissa. Sieltä porilainen nappasi peräti neljä maailmanmestaruutta. Vapaakiväärin 3x40 laukauksen kisassa käytiin ennen näkemättömän jännittävä kilpailu, jossa kaksi suomalaista kamppaili voitosta loppuun asti. Olavi Elo ja Pauli Janhonen olivat molemmat kovahermoisia suurkisojen kävijöitä. Pystystä molemmat ampuivat ME-tuloksen 364, mutta enemmillä kympeillään Elo sai ennätyksen nimiinsä.

Kun laskettiin yhteen kolmen asennon tulokset, niin sekä Elo että Janhonen saivat tuloksen 1118! Nyt alkoi hillitön kymppien laskeminen ja niita Elolla oli kolme enemmän kuin Janhosella. Näin Elosta tuli vapaakiväärin yhteistuloksen maailmanmestari. Lisäksi Elo voitti Buenos Airesissa MM-kultaa vapaakiväärin ja pienoiskiväärin joukkuekisassa. Vuoden urhelijan valinnassa vuonna 1949 Olavi Elo sijoittui kolmanneksi 10 000 metrin ME-juoksijan Viljo Heinon ja kovan kilpakumppaninsa Pauli Janhosen jälkeen.


Lähdeaineisto: Kilpakenttien sankarit 2 ISBN 951-30-8903-7

Ei kommentteja: