maanantai 26. toukokuuta 2014

Taisto Mäki – ensimmäisenä alle puolen tunnin


Kesä 1939 oli Suomessa kaunis ja ilmapiiri tulevaisuuteen uskova, vaikka maailmalta kantautui huolestuttavai uutisia. Helsingin olympiakisat lähestyivät, stadion oli jo valmis ja urheilijat valmiina uusiin suurtekoihin.
Helsingin Olympistadion syyskyyn 17. päivän 1939, katsomossa lähes 6000 ihmistä, sää syksyisen kirkas, lämpötila 15 astetta. Tummatukkainen, punaposkinen mies kiertää rataa, yleisö ulvoo. Se tietää todistavansa jotakin suurta: rataa kiertävän miehen väliajat ovat kertoneet, että puolen tunnin raja 10 000 m:n juoksussa saattaa mennä rikki. Mies on Taisto Mäki, 28-vuotias komen maailmanennätyksen omistaja ja Euroopan mestari, uusin lenkki siinä suurjuoksijoiden ketjussa , joka alkoi Hannes Kolehmaisesta, Paavo Nurmesta …
Taisto Mäen viimeiset kierrokset menevät kuin lentämällä yleisön pauhussa, maalilanka katkeaa, huuto vaihtuu kohinaksi. Stadion räjähtää uudelleen, kun kuuluttaja Sulo Kolkka ilmoittaa ajan 29.52,6, maailmanennätys. Taisto Mäki on ensimmäisenä maailmassa juossut 10 000 metriä alle puolen tunnin. Tämä lupaa hyvää ensi kesälle, olympiakisoihin. Lisäksi Taisto Mäki ei ole yksin: vuoden 1939 maailmantilastossa on toisena Veikko Tuominen, sitten Kauko Pekuri, Ilmari Salminen, Tauno Kurki.

Taisto Mäen kohdalla kohtalo oli määräänyt toisin. Hän ei päässyt koskaan olympiakisoihin, Helsingin ME-juoksu jäi hänen uransa loistavaksi huippukohdaksi. Tuli sota, ensin talvisota sitten jatkosota. Talvisodan rintamalta Mäki komennettiin lievästi haavoittuneena toisenlaiseen tehtävään isänmaan palveluksessa: hän kiersi Paavo Nurmen kanssa Yhdysvalloissa hankkimassa rahaa ja myötätuntoa Suomelle, Kilpailujakin oli, mutta Mäen kunto ei tietenkään ollut huipussaan. Kesällä 1940 hän voitti 10000 m:n Suomen mestaruuden ja sen jälkeen vielä kaksi SM-hopeaa.

Taisto Mäki harrasti urheilua, hiihtoa ja juoksua, pikkupojasta saakka, kuten 1920- ja 1930-luvulla tapana oli. Lempinimensä ”Rekolan paimenpoika” hän sai, kun tiedettin, että hän oli poikasena paimentanut naapurin karjaa Rekolassa, Helsingin lähellä.
Säännöllisen juoksuharjoittelun Mäki aloitti vasta armeijan jälkeen 21-vuotiaana. Hänellä oli lahjoja, hän tiesi sen itse, ja sen tiesivät muutkin. Huipulle oli kuitenkin kestavyysjuoksijoien maassa pitkä mata: Suomen huippu merktisi 1930-luvulla maailman huippua. Siellä olivat Salmiset, Iso-Hollot, Askolat, Lehtiset, Höckertit.

Mäki uskaltautui ensimmäisen kerran kilpailemaan Helsinkiin v. 1932 ja voitti alokassarjan 3000 m:n juoksun. Päästyään työhön Alkon varastoon Helsingin Katajanokalle hän otti tavakseen juosta 23 km:n mittaisen tyämatkansa Rekolasta Helsinkiin ja takaisin.
Kestävyys lisääntyi, mutta nopeuttakin löytyi. Vuoden 1934 SM-kilpailuissa Tampereella HKV:n riveihin siirtynyt Mäki yllätti niin Lauri Lehtisen kuin Gunnar Höckertinkin ja voitti 5000 m:n mestaruuden. Samalla hän alitti ensimmäisen kerran 15 minuutin rajan – hänen edellisen vuoden paras aikansa oli ollut lähes minuutin heikompi.

Vuoden 1934 maailmantilastossa Taisto Mäki oli 5000 m:llä kolmas, mutta SM-kilpailusissa hän joutui keskeyttämän lihasrehtymän vuoksi. Syksyllä oli vuorossa ensimmäinen kympin kokeilu: 31.44,6. Olympiavuonna 1936 Mäki mieli tietenkin Berliiniin, mutta Suomen taso oli niin kova, että rannalle oli pakko jäädä.
Mäki ei kuitenkaan lannistunut, vaan kiristi harjoitustaan: ”Ylös nousin neljän aikoihin. Sitten kiireesti lenkille ja seitsemäksi työhön Helsinkiin. Kahdeksan tuntia työtä ja sen päätyttyä juosten Katajanokalta Rekolaan. Hevosmiehet, jotka lähtivät Kauppatorilta yhtä aikaa Sipooseen, eivät pärjänneet. Lopunmatkaa juoksi rataa pitkin, jolloin ratavartija kiritti resiinalla. Kuutena, joskus seitsemänäkin päivänä viikossa tuli juostuksi 30 km, joten ei ihme, että kuntoa alkoi tulla”.

Kuntoa tuli. Vuonna 1937 Mäki juoksi 33 kilpailua ja voitti niistä 26. Suomen mestaruuden hän voitti maastossa ja 5000 m:llä. 5000 m:n aika 14.28,8 oli maailman kärkiaika.

Yleisurheilun toisten EM-kilpailujen toisen kisapäivän odotetuin ja ennakkoon kohutuin loppukilpailu alkaa 4.9.1938 klo 15.25, kun juoksijat asettuvat lähtöviivalle. Suomen Kauko Pekuri ja Taisto Mäki huolehtivat vauhdinpidosta – tarkoituksena on kypsyttää Ruotsin kova Henry Kälarne-Jonsson vuorovedolla. Kälarne näyttääkin putoavan, mutta saa viimeisellä kierroksella jostakin lisävoimia, ohittaa Pekurin ja lähestyy uhkaavasti Mäkeä, joka on jo karannut Pekurilta takasuoralla. Mäki vilkaisee taakseen, pinnistää kaikkensa ja on maalissa pari metriä ennen ruotsalaista. ”Komea kilpailu, kokonaistasoltaan melken Suomen mestaruuskisojen veroinen”, kirjoittaa Helsingin Sanomien Sulo Kolkka.

Sulo Kolkka oli oikeassa. SM-kilpailuissa aikaisemmin kesällä käytiin ankara kamppailu, jossa Mäki jäi neljänneksi. Edellä olivat Kauko Pekuri,Ilmari Salminen ja Lauri Lehtinen. EM-kisojen jälkeen Mäki juoksi Helsingin olympiastadionilla uransa toisen kympin ja paransi ennätyksensä 30.13,4:ään, voiton kilpailussa vei kultavääpeli Salminen.
Syyskuussa Tampereella järjestettiin uusi ennätyskoe, ja nyt oli tavoitteena puolen tunnin raja. Aivan se ei onnistunut, mutta nut, juostuaan kolmannen kerran 10000 m, Mäki oli ensimmäisen kerran ME-mies. Uusi ennätys kirjattiin numeroin 30.02,0.

Maailman huipulle ja Suomen suureksi olympiatoivoksi Taisto Mäki nousi lopullisesti vuonna 1939. Suomalaiset päättivät kesäkuussa tosissaan käydä Lauri Lehtisen 5000 m:n maailmanennätyksen kimppuun, olihan se jo seitsemän vuotta vanha. Stadionilla käyty juoksu oli kokonaan Taisto Mäen, hän oli kärjessä miltei lähdöstä maaliin, voitti muun joukon 40 metrillä ja teki uuden komean ME.n 14.08,8. Myös Kauko Pekuri alitti Lehtisen ME:n. Väliaikana Mäelle merkittiin myös 3 mailin ME 13.42,4.

Helsingin Olympistadion oli Mäen seuraavankin, vajaa kuukausi myöhemmin syntyneen ME:n näyttämö: 2 mailia 8.53,2. Ennen SM-kilpailuja Mäki kävi kilpailemassa Lontoossa ja Glasgowissa ja paransi molemmissa paikoissa 3 mailin Englannin ennätystä. Kalevan kisoissa hän voitti 10 000 m.

Syyskuun 17. päivän aamuna, ennen 10000 metrin ME-juoksuaan, Mäki verrytteli Käpylässä Alkon kisoissa voittamalla 1500m:n juoksun harjoitusluonteisella ajalla 4.23,0.
Mäen vuosi 1939 oli loistelias: 37 kilpailua, 28 voittoa ja seitsemän toista sijaa, kaksi Suomen mestaruutta. Päämatkoillaan 5000 ja 10 000 m:llä hän ei hävinnyt kertaakaan. Syystäkin hän sai Suomen Urheilulehden kultamitalin vuoden urheiluteosta.

Taisto Mäki

Oulun juhannusjuoksu 1946

Taisto Mäki

Vuoden 1939 parhaat urheilijat

Tunnelmia Helsingin maratonilta


Lähdeaineisto Kilpakenttien sankarit 1 ISBN 951-31-8904-5

Ei kommentteja: