torstai 12. kesäkuuta 2014

Kalle Jalkanen – viestisankari


Kalle Jalkanen oli ankkurina Suomen voittoisassa viestijoukkuessa talviolypiakisoissa 1936.

Suomen Hiihtoliitto nimesi keväällä 1935 olympiavalmennukseen 30 hiihtäjää. Joukkoon ei kelvannut iisveteläinen Kalle Jalkanen, josta tuli silti seuraavan talven olympiakisojen suurin suomalainen hiihtosankari. Jalkanen oli ollut jo muutaman talven kansallisen kärkipään tuntumassa, mutta ennen olympiavuotta hänen ainoat merkittävät saavutuksensa olivat Puijon talvikisojen 17 kilometrin voitto 1934 ja 50 kilometrin kolmas sija 1935.

Jalkanen pääsi keväällä 1936 voidevamistaja ja hiihtomesenaatti Esa Rossin ohjauksessa hurjaan kuntoon. Olympiavalintakilpailujen perusteella hänet valittiin ankkuriksi Garmisch- Partenkircheniin ensimmäiseen hiihtolajiin, 410 kilometrin viestiin.

Suomen joukkue lähti viestiin ristiriitaisin tuntein. Klaes Karppinen oli liian kovan harjoittelun jäljiltä ylikunnossa. Valter Forsell ja Sulo Nurmela kuumessa. SHL:n johto päätti lisäksi säästää Pekka Niemen 18 km:n yksilökilpailuun, vaikka Niemi oli ollut viestin valintakilpailussa toinen Jalkasen jälkeen.
Toipilas Nurmela hävisi avausosuudella yli minuutin Norjalle, ja kankea Karppinen joutui jäämään lisää ja päästämään Ruotsinkin edelle. Kolmannella osuudella Matti Lähde ohitti Ruotsin, mutta Jalkanen pääsi ankkuriosuudelle vasta 82 sekuntia Norjan Bjarne Iversenin jälkeen.

Jalkanen teki mahdottomasta mahdollisen. Hän tavoitti ja ohitti alppiladulla Iversenin jo puolimatkan jälkeen. Alamäessä Jalkanen joutui kuitenkin pysähtymän johtoasemassa, kun hän vahingossa sylkäisi tekohampaansa hangelle. Rukkaset kädessä hän ei saanut hampaitaan suuhunsa, vaan työnsi ne hiihtohousujen taskuun.
Jalkasen etsiessä hampaitaan Iversen meni ohi. Suomalainen tavoitti hänet uudestaan vähän ennen maalia, hiihti ohi ja tuli maaliin kuusi sekunia norjalaista edellä. Maalialueella Jalkanen kaivoi hampaansa taskustaan ja laittoi ne vihdoin suuhun.

Kaksi päivää myöhemmin hiihdetyssä 18 kilometrin kilpailussa Jalkanen jäi 12. sijalle, ja viiskymppisellä Suomea edustivat muut.
Chamoni`n MM-hiihdoissa Ranskassa seuraavana talvena Jalkanen oli taas viestiankkurina. Pekka Niemi epäonnistui avausosuudella ja tuli vaihtoon vasta kuudentena yli kaksi minuttui kärkeä jäljessä. Klaes Karppinen ja Jussi Kurikkala nostivat Suomen kuitenkin viimeiseen vaihtoon päästessä johtoon.

Jalkanen epäonnistui voitelussa, Lipsuvin suksin hän taisteli Norjan uuden kyvyn Lars Bergendahlin kanssa, mutta joutui antamaan periksi, ja Suomi sai tyytyä hopeamitaleihin. Myöhemmin 18 kilometrillä Bergendahl voitti mestaruuden ja Jalaknen sai MM-hopean. Jalkanen hiihti myös viisi peninkulmaa ja sijoittui neljänneksi.

Lahden MM-laduilla 1938 Jalkanen keskittyi henkilökohtaisiin kilpailuihin eikä hiihtänyt viestiä. Hän suksi 18 kilometrin pronssimitalille ja oli ylivoimainen ykkänen 50 kilometrillä.
Talvella 1939 Jalkanen sairasteli, Zakopanen MM-hiihdoissa Puolassa hän oli 18 klometrillä neljäs, mutta joutui keskeyttämään viidellä peninkulmalla.

Vuonna 1941 hiihdon MM-kilpailut järjestettiin Italian Cortinassa. Jalkanen tuli vielä kahdeksanneksi viisikymppisellä ja 18:nneksi 18 kilometrillä.

Talvisodassa Jalkanen taisteli Sallan rintamalla hiihtojoukoissa, joita käytettiin tiedusteluun ja muihin erikoistehtäviin. Jatkosodassa hänen rykmenttinsä ylitti vanhan rajan syyskuun alussa 1941 valtaamalla Kirjasalossa tukikohdan Inkerinmaan puolelta. Kun tukikohtaa piti tutkia, Jalkanen joutui miinakenttään ja sai surmansa.
Kalle Jalkanen aavisti kaatumisensa. Jatkosotaan lähtiessään hän sanoi Lappeenrannan Urheilu.Miesten puheenjohtajalle, tunnetulle hiihtojohtaja Toivo Sinkolle: ”Huolehdi sinä perheestä, jos minä en tule takaisin”. Sinkko toteutti toiveen ja meni naimisiin Jalkasen lesken kanssa.

Kalle Jalkanen

Kalle Jalkanen, olympiavoittaja ja sankarivainaja
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kalle_jalkanen_olympiavoittaja_ja_sankarivainaja_30191.html#media=30193


Lähdeaineisto: Antti.O. ARPONEN – Markku Ksila – Vesa-Matti Peltola He antoivat kaikkensa ISBN 978-952-7043-5

Ei kommentteja: