tiistai 5. elokuuta 2014

Einari Teräsvirta – kolmien kisojen mitalimies

Rekki oli Einari Teräsvirran paras teline.

Einari Teräsvirta oli vasta 17-vuotias, kun hän pääsi unelmamatkalle, olympiakisoihin Los Angelesiin, osanottajana. Kuopus myös piti pintansa, sillä hän palasi kotiin kahden pronssimitalin kera. Ensimmäisen Teräsvirta sai mielitelineeltään rekiltä, toisen joukkuekilpailusta, vaikka Suomen joukkueen panosta heikensi Make Uosikkisen ikävä olkapäävamma.
Rekkikilpailu voimisteltiin kahdessa osassa. Teräsvirta jopa voitti ensimmäisen osan: - Molemmissa liikkeissä sai olla enintään kolmen samanlaista osaa. Ensimmäiseen tein normaalit liikkeeni ja voitin sen aika reilusti. Toiseen minulle ei oikein jäänyt pelivaraa. Liike oli aika helppo ja hävisin amerikkalaiselle Dallas Bitslerille lopussa enennän kuin olin alussa voittanut. Hopeakin oli tyrkyllä, kun Teräsvirta ja Heikki Savolainen päätyivät samaan pistemäärään. - Sääntöjen mukaan olisimme joutuneet uusimaan hopeasta, mutta Heikillä oli vielä hevonen tekemättä. Uusinta olisi kyllä sopinut minulle, kun olisin voinut taas tehdä paremman liikkeeni.

Mutta Teräsvirta suostui suomalaisjohtajien ehdotukseen, että tuomarit saavat ratkaista. He saivat äänin 2-1 Savolaisen paremmaksi. Lähellä oli kolmaskin olympiapronssi, sillä hypyissä Teräsvirta oli varsinaisen kilpailun kolmas yhdessä USA:n Carmichaelin kanssa. Tämän uusinnan Teräsvirta hävisi. Teräsvirta oli mitaleistaan ikionnellinen: - Nuori kun olin eikä minulta etkäteen mitään odotettu.

Teräsvirta oli rekillä aika tekijä, mutta harjoitukset olivatkin alkaneet varhain isän kotiportin kivien tueksi rippustamalla rautatangolla. Kun pylväät aikanaan alkoivat pahasti heilua, isä rakensi jo ”oikean” rekin piharakennuksen seinän varaan. Varsinaisen voimistelukoulutuksensa Teräsvirta sai Viipurin Reippaassa, ”Jyrä” Nykäsen kuulussa opissa.
  • En ollut kunnossa. Opiskelin arkkitehdiksi ja olin kesän rakennustyömaalla harjoittelijana. Jouduin muurarin apulaiseksi, ”rappariksi”, enkä osannut varoa kalkkia ja vettä. Juuri ennen olympiakisoja en voinut käsieni vuoksi harjoitella pariin viikkoon. Suomen joukkuepronssimiehistöstä Teräsvirta putosi äärimmäisen niukasti (29:2) ja jäi rekilläkin 12. tilalle.

Lontoossa 1948 Teräsvirta oli elämänsä vedossa. - Ehkä parhaimmillani, vaikka ikää olikn jo kertynyt. Sotavuodet eivät nujertaneet voimisteluharrastusta, sillä Teräsvirta pääsi asemasotavaiheen ajaksi Karhumäkeen rakennustoimiston päälliköksi. - Tweimme paikallisen parantolan tiloihin voimistelusalin, jossa oli vallan hyvä harjoitella.
Voimistelunopettaja Olavi Rove komennettiin johtamaan tätä ”urheiluopistoa” Lontoon kultamitalijoukkueesta Karhumäessä palveli Teräsvirran lisäksi ainakin Ale Saarvala. Teräsvirraan vei Lontooseen velvollisuudentunto; sodasta toipuvan maan urheilu vaati ”uhrautumaan”. - Valmistautumiseni taisi olla eräänlaista työpaikkaharjoittelua. Puhelimessa ollessani tein aina etuvaakaa ovenpielessä. Siihen aikaan olin paljon puhelimessa, naurahtaa Teräsvirta. Voimisteluharjoituksia oli kolmesti viikossa. Välipäivinä hän kävi lenkillä ja kulki työmatkat polkupyörällä.

Yleiskilpailussa Teräsvirta oli 12.s, jonka hän arvostaa paremmaksi kuin Los Angelesin saavutukset. Lontoossa oli sentään yli 160 osanottajaa. - Ainoan virheeni tein nojapuilla, pieni kolahdus pudotti pistemäärän 9,5:een. Kiperimmän tilanteensa Teräsvirta koki taas kerran hevoselle, heikoimmalla telineellään. Vamman rustottamat ranteet eivät taipuneet tarpeeksi. - Liikkeeni katkesi usein ja jännitin sitä aika tavalla. Pakollisen liikkeen sai kuitenkin onneksi uusia. Se sujui hyvin.

Rekillä Teräsvirta teki alastulona merimiesvoltin koko kierteellä. Se oli uutta silloin. - Ilmeisesti ensimmäinen arvokisoissa … Mutta käsi hipasi lattiaa alastulossa. En tiedä paljonko se vei pisteitä; sain siitä silti 9,6. Silloin tuli mieleen, että jos olisin jättänyt kierteen pois. Ei sitä siellä olisi kukaan kaivannut ja olisin voinut saada pari kymenystä pisteitä lisää.

Teräsvirta jäi kahdeksanneksi, kymmenyksen päähän neljän miehen jakamasta neljännestä tilasta. Lontoon joukkue oli hyvä, huipputasainen, kuvailee Teräsvirta.
Veikko Huhtanen voitti, Paavo Aaltonen oli kolmas, Kalevi Laitinen kahdeksas, Rove kymmenes, Teräsvirta 12.s, Heikki Savolainen 14.s ja Saarvala 17.s ja vain Sulo Salmi jäi 31:nneksi. Erot olivat pieniä.
  • Tyänjohtaja Huhtanen oli tähdenlento, mies ja joukkueen ”vahva poika”. Molemmat vaihtoivat myöhemmin liittoa. Huhtanen kävi kysymässä mielipidettäni ja kertoi, että hänelle oli luvattu 1000 mk. Rahan tarjoaja, voimistelun yhteistyötoimikunnassa myöhemmin istunut TUL:n Kalle Lehtinen naureskeli, miten Voimisteluliitto ei kyennyt pitämään miehiään.

Arkkitehtuuri ja voimistelu sopivat hyvin yhteen, sanoo Einari Teräsvirta. - Molemmissa tavoitellaan tiettyä kauneutta ja taiteellisuutta. Teräsvirran päätyöksi mainitaan mielellään Helsingin Hotelli Marski, mutta arkkitehti itse on eri mieltä. - Ei töitä sillä tavalla pane edes järjestykseen. Itse arvostan eniten Mielahden lääketieteellistä laitosta. Valtion virastotaloa Kalastajatorpalla pidän myös aika hyvänä. Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen ja hammaslääketieteen laitokset Teräsvirta luettelee seuraavina. Alkolle Teräsvirta on tehnyt Salmisaareen mm. Itämeren talon.

Urheilulle Teräsvirta on pirtänyt mm. Töölön urheilutalon ja siihen liittyvän TVK:n talon. Uimahalleja löytyy mm. Kotkasta, Hämeenlinnasta, Imatralta, Kauniaisista, Maarianhaminasta, Kokkolassa on nuoriso- ja urheilutalo.

Einari Teräsvirta ehti tehdä urheilun historiaa myös ponnahduslautahypyissä. Hän voitti Suomen mestaruuden ensimmäisissä kilpailuissaan. - Ilmari Niemeläinen tuli Viipuriin kaksi viikkoa ennen SM-kisoja harjoittelemaan. Minä hyppäsin seuraksi muutaman helpomman puolentoistavoltin hypyn. Niemeläinen alkoi kysellä, tulenko kilpailuun. Vastasin, etten osaa hyppyjä riittävästi. Harjoitellaan, tuumari Niemeläinen ja niin aloitimme.
  • Kun pakolliset oli hypätty, olin kuudes. Kun jatkoimme, edellä olijat alkoivat epäonnistua. Lopulta olin kärjessä, ei tarvinnut kuin odotella muiden epäonnistumisia, nauraa Teräsvirta.

Teräsvirta houkuteltiin kesällä 1939 akateemisiin MM-kisoihin Monte Carloon. Hän sijoittui kolmanneksi, mutta se unontui paluumatkalla. - Saimme Monte Carloon tiedon, että Suomessa on liikekannallepano. Tieto osoittautui vääräksi, mutta minulle tuli kiire päästä Suomeen. Hyppäsin Stettiniin menevään junaan.
  • Saksassa oli liikekannallepano.Junat olivat täynnä sotilaita. Hitlerin progandakoneisto oli täydessä työssä. Kun Teräsvirta viimein saapui Helsinkiin laivalla Stettinistä, kadulla myytiin sähkösanomaa: Saksa oli hyökännyt Puolaan.

Einari Teräsvirta




Lähdeaineisto: Kilpakenttien sankarit 3 ISBN 951-30-8902-9

Ei kommentteja: