torstai 7. elokuuta 2014

Kullervo Leskinen – maailmanmestari 15 kertaa


Toholammilla syntynyt, mutta suurimman osan elämästään Jyväskylässä viettänyt Kullervo Leskinen rohmusi pitkän kilpailu-uransa aikana peräti 15 kultaista MM-mitalia ja toisen mokovan himmeämpiä.
Kaikkien aikojen menestyksekkäin suomalainen kivääriampuja Kullervo (Kurre) Leskinen harrasti poikavuosinaan liikuntaa varsin monipuolisesti, mm. hiihtoa ja eri palloilulajeja, erityisesti jalkapallia. Siitä hän saikin erinomaisen pohjan keskittyessään jo varsin nuorena ampumaurheiluun.

Ensimmäisen kipinän ampumaurheiluun Kullervo Leskinen sai jo 14-vuotiaana käydessään seuraamassa Vaasan länin Metsästys- ja Ampumaseuran kilpailuja. Lähin kilpakumppani löytyi pian perhepiiristä, sillä Leskisen vuotta nuorempi veli Viljo kehittyi hänkin MM-tason ampujaksi.

Kullervo Leskinen kipusi maailman huipulle poikkeuksellisen nuorena. Vuonna 1930 vasta 21-vuotias Leskinen paukutteli vapaakiväärillä ensimmäisenä suomalaisena suurmesteriluokan tuloksen, jolla pohjalaisnuorukainen lunasti paikkansa saman vuoden MM-ksoihin Antwerpeniin.

Antwerpenissä rämäpäinen nuori mies ei turhaan kunnioittanut kokeneempia kilpakumppaneitaaan, vaan nappasi heti ensimmäsissä arvokisoissaan kultaa vapaakiväärillä makuulta ja vieläpä maailmanennätystä sivuavalla tuloksella 398. Lisäksi tuliaisina oli vielä kaksi hopeaa, pienoiskiväärin polvelta ja makuulta. Kullervo Leskinen oli näin ensimmäinen suomalaisampuja, joka MM-kisoissa ylti henkilökohtaiseeen kultamitaliin.

Leskisen värikkään ja menestyksekkään uran erikoisuuksiin kuuluu sekin, että hän saavutti ensimmäisen Suomen mestaruutensa vasta vuonna 1931, vuosi MM-kullan jälkeen. Tosin ennen Antwerpenin täysosumaa hän oli ltänyt vähintään SM-kullan arvoiseen Suojeluskuntien ampumestaruuteen.

Vuodesta 1945 Valmet Oy:n Rautpohjan tehtaila viilarina, myöhemmin työnjohtajana työskennellyt Kullervo Leskinen saavutti pitkän uransa aikana kaikkiaan 19 maailmanmestaruutta, joista viisi henkilökohtaista ja kolme vieläpä ME-tuloksella. Aivan ”huulilla” oli muutama lisäkultakin, sillä kolme kertaa Leskinen saavutti MM-kisoissa voittotuloksen, mutta menetti kirkkaimman mitalin kymppien laskennassa. Joku jo ehtikin epäillä ”Kullervon kirouksen” vaivanneen suomalaista mestariampujaa.

Henklökohtaisia MM-hopemitaleja Leskiselle kertyi kaikkiaan kahdeksan ja pronsseja viisi. Vastaavaan mitalisaaliiseen ei kukaan muu suomalaisurheilija ol koskaan yltänyt.
Kullervo Leskinen pysyi maailman huipulla poikeuksellisen pitkään. Jos Leskinen oli ensimmäistä MM-kultaansa ampuessaan poikkeuksellisen nuori, nin viimeinen mestaruus tuli jo reilusti miehen iässä vuonna 1952 Oslossa, jolloin Keski-Suomen Ampujien sankari täytti 44 vuotta. Oslon kultamitali oli tavallaan 22 vuoden takaisen Antverpenin kisojen toisinto. Sekin tuli vapaakiväärillä ja makuukilvassa.

Uransa huikeimman tuloksen Kullervo Leskinen ampui vuonna 1933 Presidentin kilpailuissa, jolloin hän laukoi vapaakiväärin täysottelussa peräti 25 pistettä ME:tä paremman tuloksen 1139. Maailmanennätykseksi hyväksyttiin silloin vain MM-kisoissa tehdyt tulokset. Leskisen lukemiin virallinen maailmanennätys kipusi vasta vuonn 1955. Suomen ennätyksenä huikea tulos säilyi 25 vuoden ajan.


Kullervo Leskinen ( 15.9.1908)

MM-kilpailut Antwerpenissa 1930

kultaa
300 m vapaakivääri makuu 389
hopeaaa
50 m pienoiskivääri makuu 392
50 m pienoiskvääri polvi 382
50 m pienoiskivääri makuu joukkue 1924
50 m pienoiskivääri polvi  joukkue 1863
pronssia
300 m vapaakivääri asennot 5337

MM-kilpailut Lvovissa 1931

kultaa
50 m pienoiskivääri polvi
50 pienoiskivääri poliv joukkue 1909
50 m pienoiskiväri pysty joukkue 1781
hopeaa
300 m vapaakivääri kaikki asennot 1104
300 m vapaakivääri makuu
300 m vapaakivääri asennot joukkue 5482
pronssia
300 m vapaakivääri polvi 373
50 m pienoiskivääri makuu joukkue 1938
50 m pienoiskivääri pysty

MM-kilpailut Granadassa 1933

kultaa
50 m pienoiskivääri polvi joukkue 827
50 m pienoiskivääri pysty joukkue 749
hopeaa
300 m pienoiskivääri makuu 383
300 m vapaakivääri asennot joukkue 356
50 m pienoiskivääri makuu joukkue 9212
50 m pienoiskivääri polvi 372
pronssia
50 m pienoiskivääri 360

MM-kilpailut Roomassa 1935

kultaa
50 m pienoiskivääri pysty 375
50 m pienoiskivääri pysty joukkue 813
300 vapaakivääri asennot joukkue 488
hopeaa
300 m vapaakivääri,  kaikki asennot 111
pronssia
300 m vapaakivääri polvi 375

MM-kilpailut Helsingissä 1937

Vapaakiväärin ja sotilaskiväärin eri asentojen joukkuekilpailussa jaettiin myös poikkeuksellisesti mitalit joukkue/henkilökohtainen

kultaa
300 m sotilaskivääri makuu joukkue 916
300 m sotilaskivääri pysty joukkue
hopeaa
300 m vapaakivääri, polvi 380
300 m sotilaskivääri, asennot joukkue 563
300 m vapaakivääri, makuu joukkue 915
300 m vapaakivääri, asennot joukkue 493
300 m vapaakivääri, polvi, joukkue

pronssia
300 m vapaakivääri, pysty joukkue
300 m sotilaskivääri, polvi joukkue
300 m sotilaskivääri, makuu
50 m pienoiskivääri pysty, joukkue

MM-kilpailut Buenos Airesissa 1949

kultaa
300 m vapaakivääri, pysty 375
300 m vapaakivääri,  kaikki asennot
300 m pieniskvääri kaikki asennot joukkue5512
50 m pienoiskivääri, asennot joukkue 77p

hopeaa
300 m sotilaskivääri  kaikki asennot joukkue 605

MM-kilpailut Oslossa 1952

kultaa
300 m vapaakivääri, makuu 392
hopeaa
50 m pienoiskivääri pysty joukkue 873
pronssia
300 m vapaakivääri, asennot joukkue

Kullervo Leskisen MM-mitalit 1930 -1952

15 kpl kultaa ( joista 10 joukkuemitalia)
19 kpl hopeaa (joista 10 joukkuemitalia)
10 kpl pronssia ( joista 5 kpl joukkuemitalia)

yhteensä 44 MM-mitalia

Argentiina-pokaali, ammunnan MM-kilpailujen arvostettu joukkuekiertopalkinto on voitettu kaksi kertaa Suomeen, vuonna 1935 Roomassa ja vuonna 1949 Buenos Airesissa, Kullervo Leskinen oli mukana molemmissa joukkueissa.



Lauri Kaarran 7 MM-mitalia



Lähdeaineisto Kilpakenttien sankarit 3 ISBN 951-30-8902-9

Ei kommentteja: